”Päiväkodin johtajan työaika ei riitä”:päiväkodin johtajien kokemuksia päiväkodin pedagogisesta johtajuudesta

Pedagogiikan merkitys varhaiskasvatuksen laatutekijänä on puhututtanut varhaiskasvatuslain sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uudistumisten myötä. Päiväkodin johtajan rooli laadukkaan pedagogisen toiminnan toteutumisen kannalta on merkittävä ja tätä kautta pedagoginen johtajuus voidaan nähdä päiväkodin johtajan keskeiseksi työtehtäväksi. Tämän tutkielman tarkoitus on löytää toimintatapoja pedagogisen johtajuuden toteuttamiseen sekä tekijöitä, jotka estävät pedagogisen johtajuuden toteutumisen. Tutkielman tutkimusaineistona toimii kolme kahden vuoden aikana toteutettua päiväkodin johtajille tehtyä ryhmähaastattelua, jotka on kerätty osana Arvokas hanketta (Johanson, Puroila & Emilson 2016). Tutkielmassa on hyödynnetty fenomenologista lähestymistapaa ja tutkielma keskittyy päiväkodin johtajien kokemuksiin pedagogisen johtajuuden toimintatavoista sekä pedagogista johtajuutta estävistä tekijöistä. Aineiston analyysi on toteutettu teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla Fonsénin (2014) väitöskirjatutkimuksen ollessa sekä tutkimuksen teoriapohjan että aineiston analyysin kulmakivi. Tutkimuksen tuloksissa pedagogisen johtajuuden toimintavoiksi nousevat esiin pedagogisen johtajuuden arvo, toimenkuvan selkeys, organisaatiokulttuuri, johtajan ammatillisuus sekä pedagogisen keskustelun ylläpitäminen. Nämä kategoriat ovat muotoutuneet Fonsénin (2014) pedagogisen johtajuuden menetelmiä mukaillen. Tutkimustuloksissa arvokeskustelujen ylläpitäminen, keskustelufoorumien luominen, jaetun johtajuuden, työntekijöiden osallisuuden mahdollistaminen sekä keskustelujen avoimuuden teemat nousevat esiin haastateltujen johtajien kokemuksissa. Pedagogisen johtajuuden toteutumista estävistä tekijöistä suurin on ajan puute. Lisäksi työn paljous, vastuunjakamisen hankaluus, negatiivinen työilmapiiri, palaverien suunnittelemattomuus, johtajan oma uupuminen sekä yhteisöllisyyden ja arvioivan keskustelun puute työyhteisössä estävät pedagogisen johtajuuden toteutumista. Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina tutkimushenkilöiden vähäisyyden vuoksi. Tutkimuksesta saatu konkreettinen tieto on kuitenkin sovellettavissa käytännön päiväkodin pedagogiseen johtajuuteen